PUOLUESIHTEERIN ROOLI

Keskusta on kansanliike, jossa jäsenillä ja kannattajilla on aina ollut oikeus lausua vapaasti mielipiteensä. Näin kenttäväki on toiminutkin, se ei ole aina herroja kumarrellut eikä silitellyt. Myös puoluesihteerillä on oikeus sanoa käsityksensä asioista.

Tällä hetkellä keskustan kannatuslukemat ovat vakiintuneet  historiansa korkeimmalle tasolle noin 22 prosenttiin.  Se on hyvä saavutus ja pitkälle taitavien puheenjohtajien ansiota.

Sukselainen, Virolainen, Väyrynen, Aho, Jäätteenmäki ja Vanhanen ovat kaikki olleet taitavia ja aikaansa sopivia puheenjohtajia. Heidät kaikki on Keskustan kenttäväki tehtäväänsä valinnut, monesti hyvin jännittävienkin valintaprosessien kautta.

Puoluesihteerimme Jarmo Korhonen on saanut paljon palstatilaa lehdissä. Julkisuus  on aina taattu, kun puoluesihteeri on eri mieltä puolueen puheenjohtajan kanssa. En usko tähän lööppiformaattiin. Minusta Korhosenkin pitäisi tukea paremmin näinä haastavina aikoina puheenjohtajaa ja ministeriryhmää. Ulkopuolelta tulee riittävästi painetta hallitustyöskentelyä kohtaan, kuten ryhmäpuheenjohtaja Timo Kalli jokin aika sitten aiheellisesti totesi.

Korhonen on antanut ymmärtää haastavansa puheenjohtaja Matti Vanhasen ensi kesän puoluekokouksessa. Se on täysin luvallista. Mutta täytyy muistaa tosiasiat. Keskustan täytyy olla myös ruuhka-Suomen äänestäjille yksi vaihtoehto, jos haluamme pitää kannatuksemme tällä tasolla ja kamppailla suurimman puolueen asemasta.

Kaikesta kritiikistä huolimatta pääministeri ja puolueemme puheenjohtaja Vanhanen on hoitanut tehtävänsä vastuuntuntoisesti ja ansaitsee Keskustan kenttäväen tuen.

SIVISTYS ON ENEMPI KUIN PUOLI RUOKAA

Korkeakoulukenttä muuttuu lähivuosina. Eliittikouluja ja huippuyliopistoja yli kaiken arvostavan hallituskumppanin suhteen keskustalaisten on syytä olla varuillaan.

Nykyinen kokoomuslainen opetusministeri, ohuen kokemuksen omaava Sari Sarkomaa aikoo vähentää maamme yliopistojen lukumäärää neljällä ja ammattikorkeakoulujen lukumäärää peräti kahdeksalla.

Tänä Oulun yliopiston 50-vuotisjuhlavuonna tällaiset ylhäältä tulevat mahtimääräykset on keskustan syytä torjua. Vapaaehtoinen verkostoituminen ja yhteistyö sekä alueiden kuuleminen on se tie, jolla korkeakoulukentän uudistamisessa tulee edetä.

Keskustalle on aina ollut arvokasta kansan sivistystyö. Meille on ollut tärkeää, että kaikilla suomalaisilla on ollut mahdollisuus päästä opiskelun piiriin. Ei voi olla jatkossakaan niin, että vain varakkaitten lapset voivat edetä opintiellä. Nykyistä yliopisto- ja korkeakouluverkostoa keskustalaiset ovat olleet keskeisesti rakentamassa.

Voidaan kysyä, mikä olisi esimerkiksi pohjoisen Suomen kehitys, ellei Oulun yliopistoa olisi ? Oulun yliopistoa on kehitettävä jatkossakin kansainvälisenä tiedeyliopistona yhteistyössä sektoritutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.

Keskustan on valvottava opetus- ja sivistysresurssien jakoa. Ei saa olla niin, että uusi pääkaupunkiseudulla aloittava innovaatioyliopisto syö nykyisten ansioituneiden opinahjojen kehittämisen edellytyksiä.

On syytä muistaa, että esimerkiksi Oulun kansainvälistä, korkeatasoista yliopistoa on kehitetty viisikymmentä vuotta. Ei huippuyliopistoa synnytetä ministerin julistuksella eikä runsailla euroillakaan, vaan pitkäjännitteisellä työllä ja osaamisella.

Meillä Keski-Pohjanmaalla on tehty koulutuspalvelujen suhteen erinomaista työtä. Meidän keskipohjalaisten yhteinen velvollisuus on puolustaa omia aikaansaannoksiamme ja näin turvata kestävä kehitys seudullamme.