Presidentti Niinistön mukaan lännen pitäisi säilyttää keskusteluyhteys Venäjän johtoon. Lännen pitäisi myös olla valmis harkitsemaan pakotteiden liennyttämistä, jos Venäjä kunnioittaa tulitaukoa Ukrainassa ja toimii rakentavasti neuvotteluissa Itä-Ukrainan tulevaisuudesta.
Juuri näin.
Pääministerimme Stubb ja puolustusministerimme Haglund ovat ulkopolitiikan hoidossa yksisilmäisiä. He tuntevat vain yhden ilmansuunnan. Lännen.
Onneksi meillä on presidenttinä mies jolla on laajempi näkökenttä.
”Kaksikymmentä viisi vuotta sitten Suomessa piti kaikkien asioiden olla hyvin. Maalla oli vahva valuutta, valtio oli lähes velaton ja rahaa sai pankeista. Valuuttamarkkinat oli vapautettu ja pienyritykset voivat ottaa ulkomaisia lainoja. Oli käynnissä iloiset kulutusjuhlat.
Kaikki tämä katkesi kuin kanan lento. Maata hallinnut Holkerin hallitus kieltäytyi näkemästä päälle tunkevaa kriisiä. Ihmisiä ei saanut pelotella huonoilla ajoilla, koska vaalit olivat tulossa.
Loppu onkin historiaa. Kun Holkerin hallitus oli hävinnyt vaalit, Ahon hallitus sai koko roskan syliinsä. Kovassa valuutassa kovaa olivat lopulta vain puheet, markka devalvoitui rajusti. Suuria riskejä ottaneet liikepankit kaatuivat valtion syliin.
Asuntovelkojen korot nousivat yli 15 prosenttiin. Suomen edustajat kulkivat hattu kourassa maailmalla lainaamassa rahaa, jotta valtio ei olisi mennyt konkurssiin.
Suomen rauhanajan taloushistorian suurin lama oli tosiasia. Puoli miljoonaa ihmistä joutui työttömäksi. Suomi seisahtui. .
Nykyistä tilannetta on verrattu usein suureen lamaan. Yhtäläisyyksiä löytyy ällistyttävän paljon.
Suomen vienti länteen takkuaa. Syynä on sekä kilpailukyvyn menetys että EU-alueen heikkous. Venäjä-pakotteet leikkaavat idänkauppaa. Kansantuote kasvaa alaspäin.
Todellinen työttömyys on kivunnut yli 10 prosentin tason ja jatkaa kasvuaan. Monet isotkin yritykset siirtyvät ulkomaiseen omistukseen.
Vientiä rassaa kova euro. Euroa ei voi devalvoida kuin markkaa. Erona edelliseen lamaan on kuitenkin siinä, että korot ovat alhaalla ja pankit ovat vahvoja.
Ero on myös valtion velassa. Nyt valtio on velkaantunut korviaan myöten. Velan kasvu on pakko pysäyttää ja se voi olla raju operaatio.
Investoinnit ovat pohjalukemissa. Jos nousu tulisi, kestäisi kauan ennen kuin tuotanto lähtisi kunnolla kasvuun.
Nykyinen lama voi olla lievempi kuin edellinen, mutta sekin on laiha lohtu. Tästä voi tulla paljon pidempi.
Edellisellä kerralla Suomen pelastivat devalvaatio ja Nokia. Nyt eivät pelasta.
Jos laman merkkejä ei osata tulkita oikein, edessä voi olla pitkä ja kivinen tie. Historiasta oppii aina sen verran, että historiasta ei voi oppia.
Ei myöskään taloushistoriasta.”
päätoimittaja
Lauri Kontro
Päätoimittaja Kontro lähtee uusiin haasteisiin. MS joutuu vaativan tehtävän eteen löytääkseen edes jollain lailla Kontron saappaisiin soveltuvan seuraajan.
Hallituksesta lähtöä tekevät vihreät käyvät nyt ylikierroksilla. Ville Niinistö sortui mokaan, jollaisia kokeneet poliitikot harvoin tekevät. Niinistö panetteli Financial Times -lehdessä omaa maataan ja hallitustaan perusteilla, joita ei parhaalla tahdollakaan voi pitää totena.
Niinistö sanoo näkevänsä Suomessa suomettumista. Syynä on se, että suomalaiset yritykset – ei siis valtio – haluavat ostaa Venäjältä ydinvoimalan.
Niinistön mukaan Suomen ulkopolitiikkaa eivät enää ohjaa arvot vaan oma varovaisuutemme pyrkiessämme tekemään sitä mitä venäläiset haluavat. ”Tämä vie meidät takaisin 1970-luvulle.”
Niinistön tekstissä kalskahtaa ikävällä tavalla russofobia, venäläisvastaisuus. Se on tietenkin vihreiden oma valinta, mutta sillä tiellä voi tulla karhu vastaan.
Niinistö puolustaa puheitaan sanomalla, että Suomi näyttäytyy oudossa valossa lisätessään riippuvuuttaan Venäjän energiasta. Nyt pitäisi kehittää kotimaista energiaa.
Ajatus kotimaisesta energiasta on erinomainen, mutta mitä Niinistön puolue on tehnyt sen eteen?
Hallitus, jossa vihreät ovat itse istuneet, on rapauttanut kotimaisen energian kannattavuuden. Turve on asetettu boikottiin ja tilalle on saatu kivihiiltä. Tämä hiili tulee Uralin takaa Venäjältä.
Jos tämä ei ole riippuvuutta venäläisestä energiasta niin mikä sitten?
Samaan aikaan Saksa ostaa venäläistä kaasua enemmän kuin mikään muu maa Euroopassa. Onkohan Saksakin suomettunut?
Vihreät olisivat olleet valmiita istumaan hallituksessa, jos Fennovoiman osakas olisi ollut edelleen saksalainen yhtiö. Kun tilalle tuli venäläinen yhtiö, puolue lähti hallituksesta.
Saksalainen kumppani suomalaisessa voimalassa hyvä, venäläinen paha. Kotimainen turve paha, venäläinen hiili hyvä. On siinä linjaa kerrakseen.
Rimanalitus, sitä se oli. Ruma ja likainen temppu, jonka kaikki muut puolueet tässä maassa muistavat vielä pitkään.
Näin kirjoitti Lauri Kontro.
Suomi pärjäsi pohjoismaisessa kilpailussa kolmanneksi parhaiten.
Tanskalainen Margrethe Vestager sai merkittävän kilpailukomissaarin tehtävän ja ruotsalainen Cecilia Malmström aloittaa kauppakomissaarina.
Kataisesta tuli komission varapuheenjohtaja.
Näin se meni ja menee.
Fantastista!
EU:n piti olla rauhanliike. Nyt se hommaa Eurooppaan sotaa. Venäjää ei näillä konstin saa kanveesiin. Sotarikokset pitäisi käsitellä Haagin sotarikostuomioistuimessa. Eikö se olisi oikeaa länsimaista ajattelua ja kulttuuria.
Nyt ollaan Hammurabin tiellä. EU:n toimesta aseistetaan ja kannustetaan toista osapuolta ja eristetään toista. Ja Suomi on tässä kaikessa mukana. Vieläpä muutamat nokkamiehet innolla.
Tällä menolla Itämestä tulee sotameri ja Suomesta sotatoimien kohde. Nyt on liian nuoret ja kokemattomat päättäjät remmissä.
Pääministeri Stubb ja puolustusministeri Haglund eivät nauti ainakaan minun luottamustani.
Heidät pitäisi kiireesti vaihtaa.
Ryhdyin Jokereiden kannattajaksi.Se hoitaa tärkeitä idän suhteita joita nykyinen maan hallitus laiminlyö.
On ansiokasta, että urheilu, taide, tiede ja muut toimijat tekevät yhteistyötä naapureiden kanssa.
Poliittiset toimijat ovat unohtaneet, että myös ITÄ on ilmansuunta. Ja tärkeä onkin.
Utvalle eli ulkopoliittisille ministerivaliokunnalle pitäisi nimetä pikaisesti luottamusta ja kokemusta omaava seurantaryhmä.
Minun ehdotukseni olisi: Paavo Lipponen, Erkki Tuomioja ja Paavo Väyrynen.
Seurantaryhmän tärkein tehtävä olisi ohjata ja opastaa Nato-haukkoja oikealle lentoradalle.
Nyt Suomi on ajautumassa sinisilmäisen politiikan ansiosta epävarmuuden ja levottomuuden aikaan.
Puolustusministeri Carl Haglundin (r.) mukaan Suomi allekirjoittaa sotilasliitto Naton kanssa niin sanotun isäntämaasopimuksen ensi viikolla Naton huippukokouksessa.
Haglund sanoi saapuessaan hallituksen budjettiriiheen Säätytalolle, että poliittinen päätös tehtiin jo 2000-luvun alussa turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä eli asia on ollut vireillä kolmetoista vuotta.
Sopimuksen mukaan sotaharjoituksia isännöivä maa tarjoaisi Naton joukoille huoltoa ja tukea. Nato voisi harjoitella maassa, ja maata voitaisiin käyttää myös kriisien aikana.
Myös Ruotsin hallitus on valmis allekirjoittamaan Naton isäntämaan tukea koskevan sopimuksen, kertoo Svenska Dagbladet.
Ruotsin puolustusministeri Karin Enström kertoo lehdelle, että hallitus saattaa hyväksyä sopimuksen jo huomenna. Uutistoimisto TT:lle Enström sanoo, että hallituksen päätös voidaan saada pian.
Olemme saaneet elää 70 vuotta täysin rauhassa suuren naapurin kanssa. Tällä sopimuksella rikotaan mahdollisesti valtiosopimus Venäjän kanssa. Ja varmasti rikotaan ystävälliset suhteet.
Toivottavasti herrat tietävät mitä tekevät. Miten tämä sopimus parantaa suomalaisten turvallisuutta?
Yksi on varmaa. Levottomuutta tämä parantaa.
Sosiaali-ja terveysministeri kokoomuslainen Laura Räty on ajanut omilla toimillaan ja lausunnoillaan itsensä nurkkaan.
Papittarena hän toimi Kevan toimitusjohtaja Merja Ailuksen tapauksessa. Räty ilmoitti julkisuuteen ettei Ailus nauti enää hänen luottamustaan. Ailus joutui eroamaan.
Pukittareksi hän ajoi itsensä keploteltuaan palkkatulojaan verottomiksi osingoiksi. Miten hän enää voi toimia kaalimaansa hoitajana. Julkisen terveydenhuollon puolustajana vastaan. Ei mitenkään.
Myös Rädyn äskettäin antamat lausunnot suomalaisten palkoista osoittivat että hän on ulkona tämän päivän arjen asioista.
Soteministerinä Räty on menettänyt uskottavuutensa.
Hän saa mennä.
Suomen puolustusdoktriinin pitäisi sisältää selkeä kannanotto siitä, ettei alueemme kautta hyökätä itään eikä länteen. Emme luovuta aluettamme Naton emmekä muidenkaan sotilastahojen käyttöön. Tällainen selkoviesti maailmalle vastaisi turvallisuusmielessä monta Hornettia.
Näin ajattelen.