maaseutu

Lauri Kontro Maaseudun Tulevaisuudessa:

”Isossakyrössä on erikoinen huoltoasema. Siellä saa palvelua. Näin kertoi Maaseudun Tulevaisuus.

Autoilija tuntee itsensä nykyisin entistäkin yksinäisemmäksi. Jos autoon tulee vika, joutuu yleensä jatkamaan apostolinkyydillä. Kun menopeli pysähtyy, on ryhdyttävä soittelemaan kuljetuspalvelua paikalle. Nykyajan autoja ei voi edes hinata, puhumattakaan että niitä korjattaisiin itse.

Huoltoasemat ovat muuttuneet liikennekeskuksiksi. Niistä saa aamiaista, lounasta ja yöpalaa. Asemien yhteydessä on kirjakauppoja, vaatekauppoja ja viinakauppa. Vain yksi puuttuu. Huoltoa näiltä asemilta ei saa.

Isonkyrön Lehmäjoella sen sijaan saa sekä polttoainetta että palvelua. Varmasti muitakin vastaavia asemia Suomesta vielä löytyy.

Huoltoasemien merkitys maaseudun elämässä on aina ollut keskeinen. ”Esson baari” on paikka, jossa on ratkottu loton numerot ja harrastettu paikallispolitiikkaa ja joskus vähän valtakunnallistakin.

Monet poliitikot suuntaavat edelleenkin viikonloppuna kahville huoltoaseman baariin. Sieltä saa tuoreen gallupin siitä, mitä kansa ajattelee viikon tuoreista tapahtumista.

Toimiva huoltoasema on maaseudun henkireikä. Kun valtio on ajanut palvelut alas, viimeiset ovat löytäneet sijansa huoltoasemalta. Kun posti on lakkautettu, on asiamiesposti saattanut sijoittua huoltamolle. Siellä voi olla myös kylän lääkekaappi ja varaosavarasto.

Aiemmin huoltoasemilta sai vielä huoltoakin. Nykyisin autonkäyttäjä on tottunut jo siihen, että pieneenkään vikaan ei saa apua ilman ajantilausta merkkikorjaamolle. Mutta ne pienet asemat, jotka toimivat, ovat todellisia keitaita.

Kerran matkalla Itä-Suomessa autostani sammui toinen etulyhty. Kun ajattelin vaihtaa lampun, huomasin, että moinen vaatisi työkaluja. Paljain sormin se oli mahdotonta, nykyajan tekniikkaa nääs.

Nurmeksesta löysin pienen huoltoliikkeen ja pyysin apua. Omistaja vilkaisi minua ja käski ”pojan” hoitaa homman. Asentaja avasi konepellin, rassaili hetken lamppua ja löi pellin kiinni. ”Nyt se on kunnossa.” Ja oli myös.

Kassalla omistaja kertoi hinnan. Kahdeksankymmentä senttiä, sis. alv., kiitos. Tunsin saaneeni palvelua, jonka hinta-laatusuhde oli kohdallaan.”

Lauri Kontro kirjoittaa taas asiaa.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen perää asennemuutosta maaseudun palveluajatteluun. Hän pitää tärkeänä, että palvelut turvataan uusilla ratkaisuilla.
– Vain asuttu maaseutu mahdollistaa maaseudun tarjoamien lukuisten kehitysmahdollisuuksien täysimääräisen hyödyntämisen.

– Kyse on kansalaisten yhdenvertaisuudesta. Lähipalvelut tulisi määritellä laissa, ja turvata lainsäädännöllä niiden saatavuus ja saavutettavuus, Kietäväinen sanoi maaseudun palveluohjelman esiselvityksen loppuseminaarin avajaisissa tiistaina. Esiselvitys toteutettiin Kuntaliitossa yhteistyössä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR:n ja sen viiden teematyöryhmän sekä Kirkkohallituksen kanssa.

Kietäväinen korosti nyt tehdyn esiselvityksen merkitystä ja pitää erittäin tärkeänä, että työtä jatketaan muun muassa tiivistämällä yhteistyötä työ- ja elinkeino- sekä muiden ministeriöiden kanssa sekä kytkemällä muut merkittävät toimijat maaseudun palvelujen kehitystyöhön.

– Erityisesti syrjäisen maaseudun ja saariston alueilla tarvitaan uudenlaisia hallinnon rajat ylittäviä toimintamalleja sekä joustoa palvelujen järjestämismääräyksiin. Vapaakuntakokeilu uusien, joustavampien toimintamallien kehittämiseksi olisi paikallaan näillä alueilla.

Uusia toimintamalleja tarvitaan

Maaseudun pitäminen asuttuna edellyttää, että siellä on toimivat palvelut. Palvelujen turvaamiseksi on haettava uudenlaisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja.

– Erittäin ajankohtaista on ratkaista, miltä pohjalta valtion paikallishallintopalveluja ja kunnallisia palveluja tarjoavia yhteispalvelupisteitä tullaan perustamaan. Olennaista on, että yhteispalveluverkosto on mahdollisimman laaja. Vain sillä tavalla verkosto pystyy palvelemaan niiden kansalaisten tarpeita, jotka eivät perinteisellä tavalla saa palveluja, Timo Kietäväinen sanoi.

– Samoin muun muassa kuntien, päivittäistavarakaupan ja postin ei-kiireellisiä kuljetuksia yhdistämällä lähilogistiikkayrittäjyysmallilla kyettäisiin turvaamaan palvelujen toimivuus nykyistä olennaisesti edullisemmin.
Kietäväinen kiinnittää huomiota lukion yksikkökustannusten leikkauskaavailuihin.

– On tärkeää, että lukiokoulutus on maaseudulla asuvien oppilaiden saavutettavissa. Siitä riippuu myös yläkoulujen säilyminen, koska aineenopettajille ei pienillä paikkakunnilla riitä pelkästään yläkoulussa tarpeeksi opetustunteja.
Kietäväinen perää uutta ajattelua myös alakoulujen tulevaisuudelle, jotta pienten koululaisten koulumatkat eivät kasvaisi kohtuuttoman pitkiksi, esim. mikrokoulumallia kehittämällä.

Kunnallisverojen erot kasvussa

Kietäväinen sanoi olevansa huolestunut hyvin suurista valtionosuusleikkauksista, jotka iskevät erityisesti maaseutukuntien palveluihin.

– Maaseutukunnat ovat keskimääräistä voimakkaammin riippuvaisia valtionosuuksista alhaisten asukaskohtaisten verotettavien tulojen sekä erityisolosuhteiden ja ikärakenteensa takia.
– Vaarana tässä kehityksessä on, että kuntien talouden heiketessä palveluaukot maaseudulla kasvavat entisestään. Jos maaseutu halutaan pitää asuttuna, tätä ei saa päästää tapahtumaan.

– Myös kunnallisveroerot ovat kasvussa. Ero alimman ja ylimmän kunnallisveroprosentin välillä on jo 5,5 prosenttiyksikköä. Nykyinen kehitys johtaa siihen, että erot kasvavat entisestään, mikä lisää kansalaisten eriarvoisuutta huolestuttavasti, Kietäväinen sanoi.

Kietäväisen huoli on ajankohtainen ja aiheellinen.