Poliittisesti linjattu toivomuskokoelma”, luonnehtivat valtakunnan johtavat oikeusoppineet hallituksen kuntauudistuksen rakennelakiluonnosta.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen kuntauudistuksen rakennelakiluonnos on kunnissa parhaillaan lausunnolla. Kannanottoja odotellaan 7. maaliskuuta mennessä.
Millainen laki saadaan, jos luonnos tulee voimaan sellaisenaan?
– Tämä kuntarakennelaki on poliittinen ohjelma kirjoitettuna lain muotoon, sanoo akatemiaprofessori Kaarlo Tuori. Hänet tunnetaan valtiosääntöoikeuden ja perustuslain keskeisenä asiantuntijana.
Tuori muistuttaa, että lakeja laadittaessa jokaisen säännöksen merkitys pitäisi miettiä äärimmäisen tarkoin.
– Lakiteksti ei voi olla konditionaalimuotoinen toivomuskokoelma. Nyt luonnos vilisee lauseita, joiden mukaan ”kuntien pitäisi” tai ”kunnat pystyisivät”.
Hämmentävintä Tuorista oli löytää lakitekstistä hallitusohjelman keskeiset tavoitteet ”vahvasta peruskunnasta”.
– Poliittiset tavoitteet siis legitimoidaan rakennelaissa. Ja kun lakeihin kirjoitetaan poliittisia ohjelmia, oikeudellisen sääntelyn merkitys hämärtyy. Tällainen kehitys on valitettavaa.
Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta arvioi, että
kuntakartat ovat saaneet kohtuuttoman huomion hallituksen suuressa kuntauudistuksessa.
– Etenkin kun ilmeiset ongelmat ovat kuntien sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Mäenpää painottaa, että kyseessä on suuren luokan poliittinen uudistus, joka edellyttää paitsi painavaa asiantuntemusta, myös hyvää poliittista ohjausta.
– Nyt poliittinen ohjaus on ollut varsin poukkoilevaa ja harrastelijamaista. Tulossa on kuntarakennelaki, joka on ”päälle liimattua selvitysmenettelyä”. Kova juridiikka ja ohjausvoima puuttuvat sataprosenttisesti.
Tämä oli suora lainaus huippuasiantuntijoiden lausunnoista.