KUOLEMAJÄRVESSÄ KORTTEERIA

Olin kuluneella viikolla hiihtoleirillä Lapissa. Paikkana jo tutuksi tullut Ylläsjärvi. Majoituksen olin varannut hotelli Ylläsjärvestä. Monet lapinkävijät tuntevat tämän hotellin entisenä Karjalan liiton majana.

Hiukan säpsähdin sisäänbuukkaus vaiheessa, kun ystävällinen hotellivirkailija sanoi minulle, että pääset Kuolemajärveen. Tämän hotellin huoneet ovat nimetyt luovutetun Karjalan pitäjien mukaan. No ei nimi huonettakaan pahentanut. Hyvin sujui vajaa viikko Kuolemajärvessä.

Sen verran asia kuitenkin kiinnosti, että tutustuin tähän pitäjään vähän tarkemmin. Kuolemajärvi on tosiaan entinen Suomen kunta läntisellä Karjalankannaksella Suomenlahden rannalla Neuvostoliitolle luovutetulla alueella. Pinta-ala oli 367,4 km2 ja asukkaita vuonna 1939 oli 5686. 

Pitäjän nimen oletetaan liittyvän hukkumisiin saman nimiseen pitäjää halkovaan järveen sekä Mikael Agricolan kuolemaan. Agricola kuoli Kuolemajärvellä vuonna 1557 palatessaan Moskovasta rauhanneuvotteluista. Kuolemajärvellä käytiin talvisodan kuuluisat Summan taistelut. Pitäjän läpi kulki kuuluisa Mannerheim-linja.

Kun katselin huoneeni seinällä olevaa Kuolemajärven karttaa ja nimeä, niin laskin Kuolemajärvessä olevan 12 eri kirjainta. Pitäjän nimi ei sisällä yhtään samaa kirjainta. Hyvä tietokilpailukysymys.

Seinällä oli myös kuva Kuolemajärven kirkosta. Se oli rakennettu vuosina 1899-1902. Kirkko edusti tyyliltään kansallisromantiikkaa ja se oli punaista graniittia. Talvisodan sytyttyä suomalaiset räjäyttivät kirkon tornin, etteivät venäläiset voisi käyttää sitä tähystys- ja tulenjohtopaikkanaan. Venäläiset tuhosivat sodan loputtua lopullisesti sekä kirkon että hautausmaan.