KUNTAKENTTÄ ON MENOSSA KOHTI SEKAMELSKAA

Toivottavasti monet katsoivat eilisillan A-studion. Kyllä vahvat peruskunnat ja meneillään oleva uudistusten sekamelska sai asiantuntijoilta kyytiä. Korkealle arvostetut kunta-alan tuntijat Kaarlo Tuori ja Aulis Pöyhönen olivat hämmennyksissä ja sitä mieltä että asiat eivät ole kenenkään ohjaksissa.

Jyrki Kataisen hallitus on haukkaamassa  liian suurta palaa. Muutamana yön tuntina Säätytalolla solmittu paketti ajaa suomalaisen kuntakentän sekasortoiseen tilaan. Ei missään Euroopan maassa ole kokeiltu vastaavaa. Ylhäältä hallitustornista sanellut keinotekoiset suurkunnat ovat outo ratkaisu.

Myöskään suunniteltu hanke ei täytä minkäänlaisia demokratian pelisääntöjä. Kyllä näin suuri muutosprosessi vaatisi parlamentaarisen valmistelun.

Myös ei voi kuin ihmetellä miksei terveys- ja soteasioita voi hoitaa kuntayhtymä tai maakuntahallinto kuten monissa läntisissä sivistysmaissa. Ei niissä lähidemokratia mihinkään karkaa. Lisäksi niihin voisi valita edustajat suoralla kansanvaalilla.

Kataisen nykyinen hallitus on erikoinen yhdistelmä. Asiantuntijoitten lausunnoille se viittaa kintaalla. Se on tyhmyyttä.

 

KUNTIEN ROOLILLA ON EDELLEEN MERKITYSTÄ

Usein kuulee mielipiteitä, että kuntien pitäisi pysyä roolissaan. Tällä näin ajattelevat tarkoittavat, että kuntien tehtävänä on turvata peruspalvelut eikä kuntien pitäisi lähteä muille marjamaille. Nämä käsitykset tuodaan takuuvarmasti julki silloin, kun kunnat suunnittelevat  yritysten kanssa yhteisiä investointeja tai päättävät rakentaa yrityksille toimitiloja. Tällaiselle kielteiselle kannalle löytyy varmasti hyvät perustelut. Annetaan ymmärtää, että markkinavoimat hoitavat kyllä tämän sorttiset hankkeet.

Mutta on toki sanottava, että ilman kuntien mukanaoloa näissä projekteissa ei varsinkaan täällä maakunnissa tapahtuisi mitään. Esimerkiksi omalla kotiseudullani kunta on ollut mukana tavalla tai toisella liki kaikissa paikkakunnan yritysten hankkeissa. On tosi tärkeätä, että kuntien asialistoilla on korostetusti edelleen elinkeinoelämän edistäminen. Useimmiten tämä tarkoittaa sitä, että luodaan edellytyksiä uusille investoinneille.

Helsingin seudulla on ollut koelaboratorio, jossa hampaaton kunnallinen päätöksenteko on antanut markkinavoimien mellastaa vuosikymmenet esimerkiksi asuntorakentamisessa. Vähäisiä voimattomia yrityksiä on toki vuosien saatossa ollut aikaansaada kohtuuhintaisia koteja ruuhkasuomalaisille. Hitas-asunto kokeilu oli yksi tällainen yritys. 

Kokoomus ja demarit ovat vuosikymmenet antaneet kohteliaasti markkinavoimien jyllätä suvereenisti ruuhka-Suomen asuntomarkkinoilla. Nyt on tultu siihen tilanteeseen, että Helsingissä asuntojen neliöhinnat ovat puolta kallimpia kuin monessa Euroopan metropolissa. Eikä tässä vielä kaikki. Viimeiset tiedot kertovat, että asuntojen hinnat ovat pääkaupunkiseudulla taas huimassa nousussa. Oma kukkaro on ollut ja on monelle päättäjälle tärkeämpi kuin kansalaisen kukkaro.

Elleivät kunnat satsaisi myös elinkeinoelämän kehittämiseen, niin ei tulisi kuntiin kipeästi kaivattuja veroeuroja, joilla lapset, sairaat ja vanhukset hoidetaan. On myös kyseenalainen kunnia, jos pääkaupunkiseutumme on ajettu tilanteeseen, jossa asuntojen hinnat ovat karanneet pilviin. Näillä kuumenneilla markkinoilla on mukana liian monta ahnetta kättä. 

Kyllä kuntien rooleilla ja kunnallisella päätöksenteolla on yhä edelleen merkitystä.