Jo vuosia sitten investoimme kotiimme takan, Nunnalahden Erikan, johon miellyin heti.
Vaikka Erika painaakin runsaat 1600 kiloa, niin se on siro muodoiltaan ja sillä on kauniit erkkeriluukut. Sitä on mukava katsella ja sillä on verrattomat ominaisuudet.
Vuosien varrella Erika ja minä olemme entisestään lähentyneet toisiamme. Erityisesti talvisen lenkin jälkeen sen lämpö ja läheisyys on tärkeä. Erika myöskin vetää erinomaisesti eikä savuta. Lisäksi ymmärrämme toisiamme puhumattakin. Suhteemme on herkän platoninen.
Erika ei ole tyhmä tyttö. Se ymmärsi, ettei se isoa taloa pysty yksin lämmittämään. Erika tiesi myös, että meillä olivat vanhat öljylämmityssysteemit. Ne lähestyivät vääjäämättä käyttöikänsä ehtoota.
Nunnalahden Erika ja minä mietimme pitkään, mitä meidän pitäisi tehdä ? Olimme yhtä mieltä siitä, että satsaisimme mielellään kestävään kehitykseen ja vähän saastuttavaan ratkaisuun.
Menneenä kesänä teimme Erikan kanssa vihdoin ratkaisun. Öljylaitteet saivat mennä ja tilalle hommasimme kalliolämmön. Kokemukset ovat vielä lyhytaikaiset ja ohuet mutta olemme molemmat tyytyväisiä. Puita menee vähemmän ja me molemmat pääsemme helpommalla. Erika ja minä.
Joulu lähestyy ja sää kylmenee. On tärkeätä, että talon lämmitysasiat ovat kunnossa. Mutta myös talviset tamineet pitää kaivaa esille. Kartoitin yks päivä villasukkavarastoni. Niitä on käyttökelpoisina noin kaksikymmentä paria. Sain kotoa lähdettyäni joka joulu äidiltäni villasukat.
Kaikissa sukissa on taidokkaasti kavennetut kantapäät. Nämä äidin kutomat villasukat jäävät jalkaan eikä saappaaseen. Tulevana jouluna ei tule äidin kutomia villasukkia.
Mutta pitkälle minä näillä olemassa olevilla selviän. Ja ne lämmittävät nyt enemmän kuin ennen ja tuntuvat entistä arvokkaammilta.
Mukavaa joulunaikaa!