Ohessa Meijän Käläviä – päivien pääjuhlassa lausumani tervehdyssanat.
Arvoisa juhlaväki, arvoisa juhlapuhuja vuorineuvos Jere Lahti.
Minulla on arvokas tehtävä toivottaa teidät tervetulleiksi Meijän Käläviä-päivien pääjuhlaan.
On mieluisaa todeta, että juhlapuhujallamme on vahvat kälviäläiset juuret.
Elämme nopean muutoksen aikaa. Tänään tehdyt päivitykset ja päätökset saattavat olla jo ylihuomenna vanhoja. Elämä ei ole enää niin selvää kuin menneinä vuosikymmeninä. Esimerkiksi työ on muuttanut muotoaan ja yhä useampi joutuu tai saa vaihtaa ammattiaan työuransa aikana useampaan kertaan. Monille työpaikkakin voi olla missä päin maailman kolkkaa tahansa.
Myös kuntakentässä on käynyt muutoksen tuuli ja se tulee puhaltamaan yhä voimakkaammin. Monet kunnallispäättäjät ovat joutuneet tekemään vaikeita päätöksiä. Niin mekin täällä Kälviällä. Viime joulukuun kolmas päivä Kälviän kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti, että kuntamme liittyy yhdessä Lohtajan ja Ullavan kuntien kanssa Kokkolan kaupunkiin.
Se oli kova päätös. Jokainen on joutunut pohtimaan päätöstä vielä sen jälkeenkin. Niin minäkin. Uskon, että päätöksen suunta oli oikein ja kuntaliitos oli vaihtoehdoista järkevin. Pienten kuntien asema on käynyt tukalaksi. Kuntalaisten palvelujen turvaamiseksi on muodostettava suurempia yksiköitä. Tällainen käsikirjoitus on valtiovallan toimesta laadittu ja siihen meidänkin oli uskominen.
Uskon, että kälviäläisyys voimistuu uusissa olosuhteissa. Meijän Käläviä-päivät saavat entistä tärkeämmän aseman. KÄLVIÄN TARMO tunnetaan edelleen kaikkialla maassamme ja sanonnat KÄY NIINKUIN KÄLÄVIÄLLÄ ja KOHTALONA KÄLÄVIÄ saavat uuden lisämausteen. Kysymys PYÖRÄLLÄHÄN TULIT esitetään ainakin yhtä useasti kuin ennenkin.
Näiden peltojen äärillä kotimme on,
täällä syntyä, kasvaahan saimme,
tänne juurruimme, meille oot korvaamaton,
suotta muualta vertaistas haimme.
Kotiseutumme Kälviä, laulumme saa,
löydy paikkaa ei rakkaampaa.
Tämä on edesmenneen kälviäläisen Raija Ridan tekstiä kotiseutulaulusta LAULU KÄLVIÄLLE. Näitä tosiasioita ei kuntaliitoskaan ravistele.
Vielä kerran. Olette sydämellisesti tervetulleita!