Usean vuoden tauon jälkeen kävin viime viikonloppuna katsomassa omalla olympiastadionillamme Suomi-Ruotsi yleisurheilumaaottelun. Maaottelu kiinnostaa edelleen suomalaisia. Lippuja oli myyty yhteensä yli 60.000 kpl. Se on paljon. Perjantai-illan hytisevän kylmässä säässä oli noin 25.000 katsojaa ja lauantaina huomattavasti lämpimämmässä illassa noin 36.000.
Tunnelma oli hyvä. Varsinaisia huipputuloksia ei tehty mutta tiukkaa taistelua pisteistä käytiin. Monta lupaavaa nuorta suomalaista urheilijaa esiintyi edukseen. Toivottavasti kehitys jatkuu myönteisenä.
Suomalainen valmennustietous ja osaaminen jonkin verran epäilyttää, sillä liian monen urheilijamme kehitys on mennyt väärään suuntaan tai sitten paikat eivät kestä kovaa harjoitusta. Väittäisin, että suomalaisten kimmoisuusosaaminen on hukassa.
Taisi voimisteluopettaja, huippuvalmentaja Viljo Nousiainen Patrik Sjöbergin isäpuoli viedä nämä urheilijalle tärkeät tiedot hautaan. Nousiainen oli rytmin, kimmoisuuden ja koordinaation erikoisosaaja. Hän hallitsi valmennuksen muutkin osa-alueet ja oli hyppääjien mestarivirittäjä.
Suomen Urheiluliitto voi olla tyytyväinen. Ruotsi ottelu takaa taas kerran talouden vankan pohjan. Siitä on hyvä ponnistaa.