KALLIS JA AJATTELEMATON SOPIMUS

Energiamarkkinavirasto maksoi syöttötariffijärjestelmän perusteella tukea uusiutuvalla energialla tuotetulle sähkölle tammi-maaliskuussa 10,4 miljoonaa euroa. Virasto arvioi, että tämän vuoden neljältä tariffijaksolta tukea maksetaan kaikkiaan 66 miljoonaa euroa.

Viime vuonna uusiutuva sähkö sai kiinteää tuotantotukea 8,5 miljoonaa euroa, eli järjestelmämuutoksen yhteydessä valtion maksamat tukisummat uusiutuvalle sähkölle kasvavat rajusti.

Kaikkein avokätisimmin valtio tukee tuulimyllyjä. Kun valtio maksaa syöttötariffin ja markkinahinnan erotuksen tuottajalle tukena, sai tuulivoimalla tuotettu megawattitunti tammi-maaliskuussa tukea peräti 63 euroa megawattitunnilta. Se on noin puolet enemmän kuin sähkön markkinahinta samana aikana.

Sähkön markkinahinnat ovat kesän alkaessa tippuneet hyvin alas, mikä tarkoittaa käytännössä valtion maksaman osuuden nousua. Viime ajat sähkö on pörssissä  maksanut selvästi alle 30 euroa megawattitunnilta. Syöttötariffi kuitenkin lupaa tuulivoimalle 105,3 euroa megawattitunnilta.

Hölmömpi voisi kysyä, onko tuulimyllyjen pyörittämisellä tukiaisten voimalla mitään järkeä. Energiapoliitikkojen mukaan siinä on.

Minun mielestäni ei.

Kaiken lisäksi näissä hommissa hääräävät ulkomaiset toimijat vuolevat päältä parhaat makupalat.

ENERGIAPOLITIIKKAA

Pitkäjänteisyys politiikasta on puuttunut ja energiapolitiikkaa on muutettu useasti kesken vaalikauden. Kalliita energiainvestointeja on aika mahdotonta tehdä ilman johdonmukaista ja sitoutunutta politiikkaa.

Koska eduskunnassa vallitsee tulevaisuuden suunnasta laaja yksimielisyys, niin yhteinen tahto pitää kiireesti toteuttaa myös käytännössä. Selvityksiä ja raportteja on nyt riittävästi.

Jos eduskunta todella haluaa tehdä Suomesta biotalouden kärkimaan, tulee maaseudun merkitys korostumaan vahvasti. Kehittyvää ja kasvavaa biotaloutta ei voi olla ilman elinvoimaista maa- ja metsätaloutta.

Näin kirjoitti Maaseudun Tulevaisuus.

Olen samaa mieltä.