talouden näkymät

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kertoo, että Islanti on maksanut pois kaikki jäljellä olevat velkansa rahastolle.

Pieni saarivaltio maksoi vieläpä loput velkansa, eli noin 334 miljoonaa dollaria etuajassa.

Perjantaina tehty takaisinosto vakauttaa 11 erillistä takaisinostoa, joiden määräaika olisi muuten ollut vuoden 2015 lokakuun 14. päivän ja vuoden 2016 elokuun 21. päivän aikana.

Velvoitteet sovittiin IMF:n johtokunnan hyväksymällä sopimuksella marraskuun 19 päivänä vuonna 2008, jolloin Islannille myönnettiin lainaa yhteensä 2,1 miljardia dollaria.

”Tämä Islannin etuajassa tehty takaisinmaksu merkkaa onnistunutta loppua intensiiviselle sitomukselle rahaston kanssa, joka alkoi syvä taloudellisen kriisin aikana. IMF odottaa tulevaisuudessa jatkavansa läheistä ja rakentavaa suhdetta Islannin viranomaisten kanssa”, sanoo IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde.

Velkojen takaisinmaksu päättää myös IMF:n ohjelman jälkeisen tarkkailun Islannissa.

Suomessa on syytä keskustella markan palauttamisesta. Yhä useampi asiantuntija on sitä mieltä.

, että on liki aina oikeassa. Väyrysen slogan yön yli nukkumisestakin on totta. Joskus kannattaa nukkua toisenkin yön yli. Kyllä mokaamaan ehtii. Tärkeitä päätöksiä ei pidä tehdä tunnekuohujen vallitessa. Paitsi rakkaudessa, jos siinäkään.

Tohtori Väyrynen on siinäkin oikeassa etteivät nämä hallituksen kaavailemat viennin edistämistoimenpiteet riitä mihinkään. Hallitus tekee parhaansa ja siitä sille tunnustusta. Mutta ammattiyhdistysten ammattijarruttajat tekevät hallituksen uudistukset vaikeiksi.

Nyt tämä lännen eurojuna vie meidät velkavankeuteen ja surkeuteen. Ei me nousta vaikka kuinka höylätään, fiilataan ja miinusmerkkiä vedetään liki jokaiseen asiaan.

Nyt tarvitaan rohkeampia vetoja. Markka takaisin ensin rinnakkaisvaluutaksi ja sen avulla lisää kierroksia talouteen. Pelkällä jarruttamisella ei ralleja voiteta.

Nordea on vetänyt ennustettaan alas ja sen mukaan Suomen talous kutistuu tänä vuonna neljättä vuotta peräkkäin. Talous kutistuu tänä vuonna 0,3 prosenttia.

Uutena uhkana Suomelle Nordea mainitsee maailmankaupan kasvun pysähtymisen ja kehittyvien talouksien ongelmien kasautumisen. Nordea ennustaa jopa Suomen talouden halvaantuvan.

Kuinka kauan pidämme lännen ohjauksesta kiinni. Kyllä idän ikkunat pitäisi saada auki mitä pikimmin. Se olisi yksi mahdollisuus.

Euron haittavaikutukset alkavat olla nyt niin suuria, että päättäjien pitäisi havahtua. Velkaunionista pitäisi päästä eroon. Mitä nopeammin sitä parempi. Mutta omia virheitä on tunnetusti vaikea myöntää. Tosin presidentti Niinistö jo epäsuorasti myönsi virheen tapahtuneen liittyessämme ainoana pohjoimaana euroon.

Mutta kovaksi keitetty Paavo Lipponen ei myönnä mitään. Hänellä on vieläkin lämpimänä muistona kuinka hän sai poikasena saksalaissotilaalta makiaisen. Lipponen on enempi kuin eurooppalainen. Hän pääsi tavoitteeseensa ilman kansanäänestystä. Nyt olemme  Euroopan talousytimessä. Maksajina ja kärsijänä.

Vielä ei suuri yleisö tajua kuinka huonosti talousasiamme ovat.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen loisti tyytyväisyyttään äsken syntyneeseen vakuussopimukseen Espanjan pankkikriisin tukemisessa.

-Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Tiiviissä, kovassa aikataulussa olemme pystyneet saamaan Suomen ja suomalaisten veronmaksajien kannalta sellaisen vakuusjärjestelyn, joka turvaa meidän asemaamme ja on rajaamassa Suomeen kohdistuvia riskejä, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) sanoi Säätytalolla pitämässään tiedotustilaisuudessa.

Vakuudet kattavat 40 prosenttia Suomen osuudesta lainaohjelmassa. Voiko tällaiseen neuvottelutulokseen olla tyytyväinen? Ei voi olla.

Olemme nyt sellaisessa junassa, joka vie meitä koko ajan väärään suuntaan.

Vastuu euron eloonjäämisestä on jäänyt muutaman valtion harteille. Saksan ja Suomen tapaiset hyvin taloutensa hoitaneet ovat joutuneet taistelemaan euron puolesta yhteisvastuuta peräänkuuluttamalla.

Tuoko tämä hyväluonteisuus meille joskus laskun vai tilin paikan, jää nähtäväksi sen jälkeen kun tiedetään, miten kriisimaiden johtajat omien äänestäjiensä pelossa ryhdistäytyvät.

Mitäpä, jos Suomi olisi tehnyt, kuten etelän valtiot. Olisi lainattu satoja miljardia, rakennettu rahalla moottoriteitä pitkin Suomea, rakennettu infraa sumeilematta ja annettu harmaan talouden rehottaa. Sen jälkeen Brysseliin hattu kourassa, että sori, ei ole millä maksaa ja kun kansa ei maksa verojaan.

Lähtisivätkö etelän valtiot yhtä vastuulliselle tielle ratkomaan ongelmia, kuten tekevät nyt Saksa, Hollanti ja Suomi? Tuskin.

Kyllä Suomen hallituksen on nyt ryhdistäydyttävä ja suunnattava toimintatarmonsa kotimaan ongelmien hoitoon.

Arktisten alueiden mahdollisuudet on huomattu muuallakin kuin Suomessa. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Kuolan alueelle Venäjälle on suunnitteilla lähivuosikymmeninä noin sadan miljardin euron investoinnit. On tärkeää, että Suomessa on valmiudet osallistua täysipainoisesti näihin hankkeisiin.

Venäjän merkitys alueiden kehittymisessä on suuri sekä matkailussa että investoinneissa. Tästä syystä meillä on syytä painottaa venäjän kielen ja kulttuurin osaamista sekä liiketoimintaosaamisen nykyistä kattavampaa hallintaa.

Viime vuonna venäläisiä matkailijoita tuli Suomeen 3,3 miljoonaa ja he jättivät matkailutuloja noin 1,1 miljardia euroa. Venäjän investoinnit Kuolan luonnonvarojen hyödyntämiseen voivat nousta lähivuosikymmeninä kymmeniin miljardeihin euroihin.

Suomalaisten on syytä jättää Nato-haikailut sikseen ja keskittyä taloudelliseen yhteistyöhön suuren Venäjän kanssa.

Suomalaisten pankkien taloudellista asemaa pidetään vahvana. Pankit ovat vakavaraisia, eikä niillä ole merkittäviä riskiluottoja eurokriisin ongelmamaissa.

Euron ongelmat saattavat kuitenkin lopulta johtaa koko euroalueen talousvaikeuksiin, joiden seurauksena sekä yritysten että tavallisten kansalaisten kyky selvitä lainoistaan alenisi tuntuvasti. Tästä syystä pankit arvioivat riskejä ja esimerkiksi lainoitettavien investointien kannattavuutta huomattavan kriittisesti.

Toinen syy rahoituksen kiristymiseen on kansainvälisen pankkisääntelyn voimistuminen. Nykyisten talousongelmien taustalla vaikuttivat useiden rahalaitosten holtiton luotonanto sekä epäkurantit sijoitustuotteet. Uuden finanssikriisin välttämiseksi pankeilta vaaditaan parempaa vakavaraisuutta.

Suomen talouden kannalta keskeistä on, kuinka tavallisten kansalaisten ja pk-yritysten rahoitustarpeet tulevat hoidetuksi. Luotonanto ei voi olla holtitonta, mutta liika kireys syö helposti suomalaista tuotantoa ja työpaikkoja.

Tämä koskee myös maan hallitusta. Pelkästään säästämällä ja kuristamalla huonosti käy.

Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtajan Pentti Hakkaraisen mielestä kotitalouksien velkaantumisen kasvu pitää saada kuriin.

Kotitalouksien velkaantumisaste – 114 prosenttia – on kansainvälisesti verrattuna vielä kohtuullinen, mutta Suomen mittakaavassa se on ennätyksellisen korkea.

Keskimääräinen velkaantumisaste ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Noin viidenneksellä eli yli 66 000 kotitaloudella velkaantumisaste oli yli vuoden 2010 lopussa yli 500 prosenttia. Keskimäärin tällaisilla kotitalouksilla oli velkaa 250 000 euroa. Velkaantuminen kasvoi viime vuonna edelleen.

Suomen Pankin mielestä viranomaisilla pitäisi olla valtuudet rajoittaa pankkien luotonannon liiallista kasvua. Pankin mukaan pitäisi myös arvioida, tarvitsevatko viranomaiset harkinnanvaraisia keinoja myös pankkien taseiden ja lyhytaikaisen markkinarahoituksen liiallisen kasvun hillitsemiseksi.

Uusia keinoja tarvitaan, koska Finanssivalvonnan (Fiva) mukaan pankit eivät noudata lainanannossa Finanssivalvonnan ohjetta. Sen mukaan asuntolaina saisi olla korkeintaan 90 prosenttia ostettavan asunnon arvosta.

Rahoitusalan etujärjestön Finanssialan Keskusliiton (FK) mielestä suomalaiset lainanottajat ovat varautuneet korkojen nousuun ja heidän rahatilanteensa on hyvä. FK:n keskiviikkona julkistaman tutkimuksen mukaan lähes 80 prosenttia haastatelluista henkilöistä on varautunut korkojen nousuun.

Lisäksi suomalaiset pankit ovat hyvässä kunnossa ja niiden vakavaraisuus on huomattavasti kansainvälisten säädösten yläpuolella.

Varautumisesta ja pankkien hyvästä kunnosta huolimatta Suomen Pankin varoitukset pitää ottaa vakavasti. Pankki muistuttaa, että kotitalouksien velkaantuminen kasvaa, vaikka vaihtotase on kääntynyt alijäämäiseksi.

Luottoluokitusyhtiö Standard & Poors muistutti noin vuosi sitten, että kotitalouksien velkaantumisen kasvu voi uhata rahoitusjärjestelmän vakautta Pohjoismaissa. Tanskassa kotitalouksien velkaantumisaste oli vuonna 2010 noin 200, Norjassa lähes 190, ja Ruotsissa 161 prosenttia.

Pankinjohtaja Hakkaraisen varoitukset sietää ottaa tosissaan. Suomi ja suomalaiset elävät nyt kuten hullu mies Huittisista eli syövät enemmän kuin tienaavat.

Sahojen viime aikaiset lopetusuutiset Haminasta ja Kajaanista kertovat alaa uhkaavasta kuolinkierteestä.

Pellervon Taloustutkimus PTT ennakoi torstaina, että myös Ruotsista suljetaan sahoja. Vahva kruunu on syönyt niiden kilpailukykyä.

Etenkin pohjoisen Suomen sahojen kilpailukykyä heikentävät alennetut kuljetustuet ja polttoaineiden hintojen nousu.

Sahaustoiminta on aina ollut suhdanneherkkää. Sitä se on tänäänkin.

Toimittaja Outi Airola kirjoitti ansiokkaasti KP 7.3 Kokkolan kaupunginvaltuuston säästöpäätöksestä ja sen seurauksista. Kaupunginvaltuusto leikkasi kahdeksan miljoonaa sosiaali-ja terveyspuolen määrärahoista. Noin vain silmät kiinni. Sen kummemmin ajattelematta, mitä siitä seuraa.

No seurasihan siitä. Honkaharjun peruskorjattua vanhainkotia ei ole varaa avata. Yksi terveyskeskuksen vuodeosasto on suljettuna kaupunginvaltuuston säästöpäätöksen takia. Nyt maksetaan sakkomaksuja keskussairaalan vanhuspotilaista, joille ei löydy jatkohoitopaikkaa. Lisäksi on tehty vanhustenhoidon kalliita ostopalvelusopimuksia, joita joudutaan nyt jatkamaan.  Kun hoidon porrastus ei sujuvan järkevästi toimi, niin se maksaa kaupungille maltaita. Eikä tilannetta paranna tuleva konsulttiselvityskään, jos ei ryhdytä toimeen.

Miten tällaisia päätöksiä sitten syntyy? Herää kysymys, onko kaupungin luottamushenkilö organisaatiossa tärkeillä paikoilla henkilöitä, joilta on arjen ja käytännön asioitten tuntemus ja osaaminen karannut.

Kyllä valtuutettujen pitäisi enemmän kyseenalaistaa ja ajatella omalla järjellään. Toisaalta omapäiset ja itsenäiset ajattelijat saavat monesti ajatella ihan itsekseen. Heille ei anneta mahdollisuuksia vaan luottamuspaikat annetaan useinkin kuuliaisille johdon aisankannattajille.

Kokkolan kaupungin talous on ajautumassa vaikeaan tilanteesen. Nyt pitäisi löytyä kovaa kyytiä poliittinen tahtoryhmä, joka hakisi todellisia terveitä säästökohteita ja joka navigoisi järkevän menosuunnan.

Kokkolan taloutta ovat hyvin jauhaneet liikelaitokset pitäneet pystyssä. Kunnallislain mukaan nämä liikelaitokset muuttuvat osakeyhtiöiksi. Tietysti ne edelleen ovat kaupungin omistamia mutta ei niistä muutoksen jälkeen jokainen euro itseoikeutetusti kilahda kaupungin kassaan. Tämäkin pitää ottaa huomioon.